Top

Hannan sisustus

sisällä ja ulkona

Omat ajatukseni lasiterassista 2022

On jo toukokuu, ja sormet syyhyävät päästä ostamaan kesäkukkia ja välimerenkasveja! Nyt todella haluaa muuttaa parvekkeelle ja terassille. Mutta ennen käyntiä kukkakaupassa teen aina moodboardin eli tunnelmataulun, jotta saan jäsennettyä omat ajatukseni lasiterassista ja tunnelmasta, jonka haluan tänä vuonna. Siten vältän heräteostoksia ja lompakkoni kiittää minua.

Tunne, jonka haluan saavuttaa ja välittää tänä sesonkina, on vehreys. Tänä vuonna kasvit tulevat olemaan huomion keskipisteenä! Haluan perustaksi paljon vihreää kasveilla kuten viikunapuu, eukalyptus, lankaköynnös ja oliivipuu. Niiden lisäksi haluan vähän kukkia hillityissä väreissä. Pidän tummista kukista. Ajattele todella tummaa suklaakosmosta tai melkein mustaa petuniaa. Ne ovat niin hienoja! Haluan siis, että vehreys on keskiössä, ja siksi ajattelin antaa tekstiilien ja muutaman yksityiskohdan jatkaa samoja nyansseja, jolloin ne sitovat kaiken yhteen. Ne saavat värit levitettyä, kuten minulla on tapana sanoa. Oi, miten odotankaan päästä valitsemaan kauden kasvit ja päästä istuttamaan! Ihana toukokuu, olet todella tervetullut!

Haluatko tietää, miten teen tunnelmatauluni? Löydät pienen ohjeen täältä: https://hannansisustus.willabgarden.fi/nain-teet-tunnelmataulun/

Oliivipuiden leikkaaminen ja siirtäminen

Huhtikuun sää on aina varsin arvaamaton, ja sen voi todeta tänäkin vuonna. Öisin on 10 miinusastetta, mutta ihanat päivät ovat jo keväisiä ja kesäisiä. Silloin viherhuoneessa voi olla vähän hankalat oltavat. Siksi oliivipuut saivat siirtyä ulos, ja samalla päätin vähän siistiä niitä. Leikkasin ja lannoitin ne, joten nyt pitäisi pärjätä!

Oliivipuilla on ollut vähän hankalat ajat, kun lämpötila on noussut lämpiminä päivinä, ja siksi päätin siirtää ne pois viherhuoneesta. Ne ovat sitkeitä kasveja, jotka selviävät kylmistäkin öistä. Ne voivat oikeastaan paremminkin hieman viileämmissä lämpötiloissa.

Mielestäni tähän vuodenaikaan kaikkein paras työväline on nokkakärry – se on korvaamaton, jos minun laillani siirtelet useita suuria ruukkuja. Jos sinulla ei vielä ole nokkakärryä, niin suosittelen lämpimästi sen hankkimista!

Oliivipuut pääsivät siis ulos, ja laitoin niille hieman uutta multaa ja lannoitetta. Välimerellisten kasvien multaa ei tarvitse vaihtaa kovin usein, ja joka viides vuosi on hyvä peukalosääntö. Ei sen useammin. Mutta joka vuosi, kun tuon oliivipuut ulos, lisään vähän pintamultaa ja myös lannoitetta, jotta kasvi herää paremmin talvilevostaan.

Paras lannoite on sellainen, joka on tarkoitettu sitruksille ja Välimeren alueen kasveille. Silloin oliivipuut saavat juuri sellaista lannoitetta, jota ne tarvitsevat.

Otin esiin myös oksasakset ja leikkasin puita aika runsaalla kädellä. Ne olivat pudottaneet paljon lehtiä talven aikana, joten leikkasin ihan reippaasti.

Jos sinun oliivipuusi on pudottanut kaikki lehtensä, kannattaa leikata vielä runsaammin kuin minä olen tehnyt. Muista, että uudet lehdet kasvavat oksien päihin, eivät sisältä ulospäin. Jos siis haluat tiheän ja hienon lehvästön, pitää leikata reippaasti ja muotoilla sitten jälkeenpäin.

Sijoitan oliivipuuni puutarhan varjoisaan osaan, sillä se on hyvin tärkeää. Jos ne ovat suorassa auringonpaisteessa talvilevon jälkeen, kevätaurinko on niille liian voimakas ja ne kärventyvät. Sijoita siis oliivipuut varjoon tai levitä niiden päälle kuitukangas.

Viljelyinto

Unelmoitko kasvihuoneesta? Omavaraisuudesta ja kauniista puutarhasta? Siinä tapauksessa saat ehkä inspiraatiota tyylistäni ”viljelyinto”, joka antaa sinulle puitteet puutarhan, jossa kasvit ovat keskiössä, luomiseen.

Pitkään on keskitytty siihen, että puutarhan on oltava kaunis, mutta kahden viime vuoden pandemia on herättänyt suuren halun kasvattaa syötäviä kasveja. Viljely on todellakin herännyt henkiin ja siitä on tullut elämäntapa. Kaikkialla viljellään, ja haluamme viljellä syötäviä kasveja. Itse kasvatetun ruoan syömisen tunne on sanoinkuvaamaton ja antaa suurta tyydytystä.

Esteettisyys on edelleen tärkeää, ja nyt halutaan yhdistää syötäviä kasveja muihin kukkiviin kasveihin. Yhä useammat ihmiset ovat löytäneet sanan ”potager”, ja se kuvaa hyvin tätä suuntausta. Potager tulee ranskankielestä ja tarkoittaa koristeellista keittiöpuutarhaa, jossa syötävät kasvit sekoittuvat kukkien, mieluiten syötävien kukkien, kanssa.

Suuntausta hallitsevat yksinkertaiset, klassiset linjat, joissa kasvit ovat pääosassa. Sen tulee olla helppohoitoinen, ja omavaraisuuden tunne on suuri. Siinä hyödynnetään sitä, mitä luonto tarjoaa, joten risuja ja vesoja käytetään luonnollisten aitojen perustana. Puutarhan kulmakiviä ovat matalat pensasaidat, jotka kehystävät ja luovat rakennetta.

Jokainen materiaali saa ottaa oman paikkansa, ja materiaalit valitaan huolellisesti. Tämä puutarha vanhenee kauniisti ja on hyvin ympäristötietoinen kaikissa valinnoissaan. Paikallisesti tuotettua arvostetaan eniten, ja ihmiset haluavat investoida laadukkaisiin materiaaleihin, jotta ne kestävät aikaa.

Luo tyyli:

  • Painopiste syötävissä
  • Kierrätys
  • Klassiset linjat

Hohkasammal – nauti siitä nyt ja säästä se ensi vuodeksi

Onko mitään kauniimpaa kuin sammal? Käytän tähän aikaan vuodesta paljon sammalta sekä seppeleissä, koristeissa että ruukkujen peittämiseen. Suosikikseni on noussut hohkasammal. Tämä tyynymäinen sammal, jonka samettiselle pinnalle haluaa melkein laskea päänsä.

Luulen, että lähes sileän pinnan muoto ja tuntuma saavat minut pitämään siitä hieman enemmän. Se erottuu selvästi tavanomaisesta vihreästä riippusammaleesta. Yhdistelen mielelläni erilaisia sammaleita luodakseni kontrasteja. Ehkä olen ärsyttävä vastakohtieni kanssa, mutta on niin hauskaa vaihdella ja antaa materiaalin muuttua sen mukaan, mitkä vastakohdat korostavat sitä.

Hohkasammaleen etuna on myös se, että se kuivuu hyvin, joten käytän sitä mielelläni myös sisätiloissa ja lasiterassilla. Se menettää jonkin verran väriä, mutta se ei ole läheskään niin tylsää kuin tavallinen vihreä riippusammal.

Tiesitkö, että hohkasammaleen voi aivan hyvin säästää ensi vuodeksi? Kun olen poistanut sen koristeista kevään lähestyessä, laitan sen tarjottimelle ja säilytän sitä ulkona kasvihuoneen vieressä olevan istutuspöydän alla. Se pysyy siellä koko kesän auringolta suojassa, ja kun syksy ja kylmyys saapuvat lokakuun tienoilla, laitan sen yleensä esiin. Sateella sammal kostuu ja muuttuu jälleen vihreäksi ja pörröiseksi. Olen tehnyt tätä jo muutaman vuoden ajan hyvillä tuloksilla.

Ruukkujen reiät ja kastelu

Ehkä jotkut teistä ovat nyt aloittamassa syysistutuksia? Rakastan sitä, kun kaali, kanerva, skimmia ja muut syksyiset kasvit ahtautuvat ruukkuihin. Mutta älä unohda yhtä tärkeää asiaa vain siksi, koska nämä ovat syyskukkia. Vesi!

Syysistutukseni ovat kuivuneet monta, monta kertaa. Olen luullut, että yön kosteus estää kuivumisen, ja aliarvioinut syksyn auringonsäteet. Lopuksi olen saanut poistaa kuivunutta kanervaa toisensa perään.

Voit siis pitää tätä viestiä ystävällisenä muistutuksena: älä unohda tarkistaa istutuksiasi – vaikka oletkin sitä mieltä, että sataa. Paina sormi multaan ja tunnustele kosteutta.

Mutta voihan meille iskeä myös hyvin sateinen sää (hei, syksy!). Silloin hyvää voi tietysti olla myös liikaa. Siksi on tärkeää tarkistaa, onko ruukuissasi vedenpoistoreiät. Minulla on paljon koreja, joissa on kova muovisisus – niissä ei ole tyhjennysreikiä. Silloin minun on tehtävä ne itse.

Teen reiät aina hieman pohjan yläpuolelle, jolloin pohjaan muodostuu pieni vesisäiliö. Käytän tavallista poraa, joka sopii porattavaan materiaaliin. Terän halkaisijan tulisi olla mieluiten noin 6-10 mm. Kuhunkin ruukkuun poraan 2 reikää, yhden kummallekin puolelle.

Näin suojaan istutuksiani mätänemiseltä, kun ylimääräinen vesi valuu pois. Sen ansiosta voin myös pitää ruukkuja ulkona ympäri vuoden. Pieni ponnistus, mutta sillä on suuri merkitys.