Olisiko aika pitää taukoa kotielämästä muutamaksi päiväksi ja lähteä pienelle lomalle? Tänään jaan muutamia fiksuja vinkkejä siitä, miten kasvisi voivat selvitä muutaman päivän poissaolosta.

Kun tiedän, että olemme poissa muutaman päivän, siirrän heti ensimmäiseksi mahdollisimman monta kasvia mahdollisimman varjoisaan paikkaan ulkona. Tämä koskee sekä sisäkasveja että kasvihuoneen ja lasiterassin kasveja. Tämä helpottaa kastelua, eivätkä kasvit tarvitse varjossa yhtä paljon vettä kuin paahtavassa auringossa.

Vinkki 1

Otan taas esiin keväällä käyttämäni altakastelualustat, joita käytin taimien kasvattamiseen. Laitan niihin niin paljon kasveja kuin mahdollista ja täytän ne vedellä reunaan asti. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvit voivat seistä näin muutaman päivän ilman ongelmia. Voit huoleti täyttää vettä reilusti, kasvit kestävät sen. Sateella altakasteluastia täyttyy uudelleen.

Vinkki 2

Jos en voi siirtää kasvia, käytän fiksua apuvälinettä. Näitä savikartioita. Täytän vanhan limsapullon tai viinipullon vedellä, asetan päälle kartion ja työnnän sen multaan. Kartio päästää sitten sopivasti kosteutta lävitseen ja pitää mullan kosteana. Pullon koolla voin säädellä veden määrää.

Vinkki 3

Valmistelut ovat kaiken A ja O. Varmista, että kasvit on kasteltu kunnolla, kun lähdet kotoa. Kastele säännöllisesti muutaman päivän ajan etukäteen, jotta maa on kunnolla vettynyt. Jos sinulla on mahdollisuus antaa niille suihku, ne ovat kiitollisia, sillä kaikki kasvit imevät kosteutta myös lehtiensä kautta.

Toinen vinkki on tietysti pyytää ystävää tai naapuria tarkistamaan kasvisi – mutta edellä mainittujen vinkkien avulla voi riittää, että hän käy vain silloin tällöin eikä tule joka päivä kastelemaan.

Tällaisia iltojako kaipaamme koko talven? Sanoisin niin. Tällaiset illat laitan heti muistipurkkiin.

Sen ei aina tarvitse olla niin hienostunutta, vaikka minusta on hauskaa tehdä hieman ekstraa tavallisena arki-iltana. Mutta se, että voin nauttia terassista ja lasiterassista näin, tekee minut erittäin onnelliseksi. Nyt voit todella nauttia ja iloita siitä, mitä olet luonut.

Osaatko tehdä niin? Nauttia siitä, mitä olet tehnyt ja teet kotona ja puutarhassa? Olen ehdottomasti tullut siinä paljon paremmaksi. Voisiko se johtua iästä? Että sitä tulee vuosi vuodelta hieman viisaammaksi. Että näkee paremmin sen, mitä on, kuin sen, mitä ei ole?

Joka tapauksessa nautin ja iloitsen tällaisista hetkistä. Otin muutaman ylimääräisen kuvan, jotta minulla olisi jotain katseltavaa puhelimessani tänä talvena, kun ulkona tuiskuttaa lunta tai sataa kaatamalla. Silloin muistan tämän illan.

On hyviä asioita ja sitten on hyviä asioita! Jotkut ovat yksinkertaisesti tärkeämpiä kuin toiset. Minulle tärkeitä ovat hyvät asiat, jotka auttavat minua arjessa ja helpottavat sitä. Jos pidät kastelemisesta (pidät sitä rentouttavana), kuten minä, sen ei tarvitse tarkoittaa painavien kastelukannujen raahaamista. Ei, sen pitää olla helppoa!

Kastelen lasiterassin ja terassin ruukkukasvit joka ilta. Sitten annan kasveille parhaat olosuhteet. Vaikka olisi satanut paljon, kaikki sade ei osu ruukkuihin. Itse kasvi, joka voi olla pensasmainen ja rehevä, estää osan vedestä lehdillään. Älä siis anna sateen hämätä, mene ulos ja tarkasta joka tapauksessa ja anna kasveillesi parhaat edellytykset kasvaa ja kukkia pitkään.

Kastelen useimmat ruukkuni letkulla. Olen sijoittanut hyvään letkuun, jolla se ei ole raskasta. Siksi minulla on tällainen tekstiililetku. Se ei ole yhtä jäykkä kuin tavalliset letkut, eikä se taitu samalla tavalla.

Minulla on ollut vuosien varrella paljon tekstiililetkuja, mutta tämä on ollut suosikkini viime vuodesta lähtien. Se on Gardenan.

He väittävät, että se on UV-kestävä, mikä on mielestäni suuri etu, koska säilytän omaani kasvihuoneessa, kun sitä ei käytetä, ja se kestää teräviä reunoja ja piikkisiä pensaita. Se on toistaiseksi ylittänyt odotukseni. Tuntuu siltä, että tämä vesiletku kestää pitkään!

Lasiterassillani on sekä säleverhoja että itse tehtyjä varjostimia. Mutta nyt oli aika saada hieman enemmän aurinkosuojaa ulos – ja mieluiten syötävä sellainen

Se saattaa kuulostaa oudolta ja jotkut saattavat ihmetellä – mutta se ei ole yhtään hullumpaa kuin se, että istutan puun!

Ne, jotka ovat seuranneet minua Instagramissa sekä minun ja Rebeccan podcastia ”Hannan ja Rebeccan puutarhaelämää”, tietävät, että olen puhunut nektariinipuustani. Se on ollut ruukussa viime vuodesta lähtien (mikä ei ole suositeltavaa), koska en ole oikein tiennyt, mihin istuttaa se. Mutta nyt tiedän. Siitä tulee elävä aurinkovarjo lasiterassin eteen.

Kukkapenkkiä on vielä parannettavaa monin tavoin, ja juuri nyt tämä on ensimmäinen toimenpide.  Nektariinipuun pitäisi pärjätä vyöhykkeelle 3 asti, ja se on Madame Blanchett -lajiketta. Toivottavasti se viihtyy täällä.

Tämän sanottuani haluaisin hieman avata ajatustani siitä, että auringonsuojauksen ei aina tarvitse koostua säleverhoista tai markiiseista (vaikka ne ovatkin hienoja ja käytännöllisiä!). Mutta on myös mahdollista tehdä tyylikkäitä ulkoisia aurinkovarjoja. Pidän siitä, että voin yhdistellä. Sekä puita että sälekaihtimia.

En tiennyt, että minulla on oma ruukkupuutarha, mutta sellainen minulla on! Se sekä kukoistaa että vihertää ja antaa terassilleni uutta elämää joka vuosi.

Kun sinulla ei ole taloa, joka tarjoaa paljon ”ilmaista” lämpöä tai charmia, vaan asut 70-luvun kalkkihiekkatiilellä verhoillussa talossa, sinun on joskus työskenneltävä hieman fiksummin. Kun meidän piti salaojittaa ja kivetä talon ympärys, kaikki kasvillisuus talon ympäriltä katosi. Silloin syntyi ruukkupuutarhani.

Siitä tuli puutarhan muuten hyvin steriilin paikan pelastus. Se antaa terassille uuden vihreän elämän. Ruukkupuutarhani perustana on sivupöytä, jonka tein muutama vuosi sitten. Sitten olen täyttänyt sen ruukuilla vuodenajan mukaan. Käytän muutamia erikokoisia ruukkuja, mutta ne eivät oikeastaan ole kovin suuria. Eri korkeuksien luomiseen käytän mielelläni omenalaatikoita tai muita vanhoja puulaatikoita.

Joskus yksityiskohdat tekevät eron – poimin yleensä kiviä ja laitan niitä sekä ruukkuihin että niiden viereen. Tuulisessa puutarhassani pari ylimääräistä kiveä ruukun päällä vähentää niiden putoamisvaaraa, ja jos laitan ne ruukun viereen, sidon ruukkupuutarhani yhteen kivillä.

Ajatella, että oma pieni ruukkupuutarhani voi antaa minulle ja terassille niin paljon, toivottavasti se innostaa sinua istuttamaan enemmän ruukkuihin. Aloita siitä, mitä sinulla on, ja tee siitä jotain upeaa, äläkä jää roikkumaan siihen, mitä sinulla ei ole.