Top

Hannan sisustus

sisällä ja ulkona

Valmistele itsesi ja kasvisi talvilepoon

Kukkapenkit saavat yhä harvemmin vettä. Yöt ovat viileämpiä, ilma raikkaampaa ja vuodenajan vaihtumisen todella huomaa. Loppukesä kääntyy syksyyn. Se voi tuntua kaihoisalta, mutta jokaisella vuodenajalla on omat viehätyksensä.

Nyt kuljen metsissä ja poimin sieniä, annan kasvihuoneen viimeisten tomaattien kypsyä ja alan valmistella lasiterassin kasveja talvilepoon.

Vielä ei ole aika ottaa niitä sisään, annan oliivipuun, eukalyptuksen ja muiden välimeren kasvien olla ulkona mahdollisimman myöhään syksyyn. Mutta valmistaudun itse ja valmistelen kasveja tulevaan.

Miten valmistaudun?

Varmistan, että autotallin kasvivalot toimivat ja ovat paikoillaan. Käytän tähän kylmänvalkoista LED-valoa.

Sen jälkeen tutkin kasvit ja teen kolme asiaa:

  • Etsin tuholaisia. Jos kasveissa on kirvoja tai vastaavia, hävitän ne saman tien. En halua kutsumattomia vieraita talvisäilöön.
  • Leikkaa ja oksasta. Siistittyjä kasveja on helpompi käsitellä ja siirrellä – ja pienempi lehtimäärä vie vähemmän energiaa kasvilta (ja tarjoaa vähemmän tilaa tuholaisille!)
  • Tarkasta kastelu. Tietyt ruukut altistuvat sateelle. Siksi kastelen ainoastaan todella kuivat kasvit. Jos laitat läpimärän ruukun viileään paikkaan talvella, se ei kuivu lainkaan eikä kasvi viihdy.

Toivottavasti vinkkini auttavat sinua talvehtimisvalmisteluissa!

Thriller, Filler, Spiller – näin onnistut istutusten kanssa!

Oletko koskaan kuullut sanontaa ”Thriller, filler, spiller”? Törmäsin siihen ensimmäisen kerran 13-vuotiaana, kun olin ensimmäisen kerran töissä kauppapuutarhassa. Teimme jouluasetelmia juuri tämän periaatteen mukaan ja olen siitä lähtien kantanut sitä mukanani. Onnistunut istutuskonsepti, jonka jaan nyt teillekin!

Konsepti on yksinkertainen:

Thriller – korkea kasvi, joka luo liikettä ja nostaa katseen ylöspäin
Filler – kasvi, joka täyttää ja antaa istutukselle painoa
Spiller – jokin roikkuva kasvi, joka vetää katseen alaspäin

Käytän tätä ympäri vuoden ja se on varma valinta, jos ei tiedä mitä tekisi. Ennen kaikkea nyt syksyllä. Istutukset eivät juurikaan kasva, kun ilmat kylmenevät ja valo vähenee. Jos haluat saada täyteläisen istutuksen, ruukku on täytettävä reilusti alusta lähtien.

Yllä olevassa kuvassa on syysistutus, jonka tein muutama vuosi sitten. Tässä istutuksessa noudatin ”Thriller, filler, spiller” ‑periaatetta.

Tässä muutamia vinkkejä syyskasveista ja niiden toiminnasta konseptissa:

Thriller – Erilaisia ruohoja (lyömätön suosikki tähän aikaan!)
Filler – syysasteri, syklaami, kanerva, keijunkukka, krysanteemi, koristekaali jne.
Spiller – muratti, hopealanka, lankaköynnös, apila

Onnea istutuksillesi!

Mitä voin tehdä paremmin seuraavalla kaudella?

Tietysti jotakin menee minulla välillä pieleen. Toivottavasti ymmärrätte sen! Olen kaikkea muuta kuin täysinoppinut puutarhassa ja teen paljon virheitä. Mutta yritän aina oppia virheistäni. Tänään ajattelin kertoa siitä, mikä ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan tällä kaudella, jotta muistan sen ensi vuonna.

Kutsumattomia vieraita

Lasiterassilla suurin epäonnistumiseni olivat pelargoniat. Kuten ehkä muistatte sain kutsumattomia vieraita pelargonioihimme kirvojen muodossa. Käsittelin kasvit ja pääsin eroon kirvoista, mutta silti minun on todettava, etteivät kaikki kasvit selvinneet. Tässä asiassa minulla ei ole aavistustakaan, mitä tein väärin. Ennen kuin kasvit antautuvat kokonaan, otan niistä kuitenkin pistokkaita! Silloin saan jotain iloa onnettomuudesta.

Kuihtuneet kukat

Terassilla suklaakosmokseni ovat näyttäneet hienoilta monta kertaa. Mutta viime aikoina ne ovat alkaneet näyttää tältä. Ei ollenkaan kivaa. Niissä on tuskin yhtäkään kukkaa. Miksi?  Ne vaativat tasaisempaa kastelua ja lannoitusta, paikkaa joka on paremmin suojassa tuulelta ja ennen kaikkea sitä, että leikkaan kuihtuneet kukat huolellisemmin.
Siinä laiskuuteni on valitettavasti tullut esiin.

Liian pienet ruukut

Viikunapuut ulkona eivät ole kovin pirteitä. Siihen tiedän myös syyn. Ruukut ovat aivan liian pieniä. Minun olisi pitänyt siirtää puut keväällä. Ei ole hyvä ajatus tehdä sitä nyt, koska viikunapuideni on pian aloitettava valmistautuminen talvilepoon. Mutta minun on huolehdittava siitä, että puut saavat uutta multaa ja isommat ruukut, kun herätän ne eloon keväällä.

Minusta on kivaa kirjoittaa muistiin ja muistuttaa itseäni siitä, mitä voin tehdä erilailla seuraavalla kaudella. Kysymyksiin, joihin en löydä vastausta suoraan, yritän löytää ratkaisun pyrkimällä kehittymään jatkuvasti. En märehdi omia epäonnistumisiani, vaan iloitsen siitä, missä kaikessa olen onnistunut. Puutarha on siitä hieno, että seuraavana vuonna saa aina uuden mahdollisuuden!

Kuivaa yrtit parhaalla tavalla – toimi näin!

Monilla on nyt lomaa ja aikaa muuhunkin kuin pakollisiin arkiaskareisiin. Korjaan mielelläni satoa ja olenkin saanut jo paljon sekä keittiöpuutarhasta että kasvihuoneesta. Kerään yrtit vaiheittain ja koko kesän ajan. Kerään paljon tilliä, persiljaa, oreganoa, rosmariinia, basilikaa ja paljon muuta. Haluan nyt kertoa miten saat yrtit kestämään koko talven.

Mikään ei ole niin hyvää ja tyydyttävää kylmänä talvipäivänä kuin noutaa ruokakomerosta itse kasvatettuja yrttejä. Siellä ne ovat maanneet purkissa, hyvin säilyneinä kuivattuani ne.

Yrttien kuivaaminen on loistava tapa varmistaa niiden saatavuus läpi vuoden. Kuivaan yrtit usein uunissa. Levitän tätä varten varret leivinpaperille ja laitan ne uuniin. Uunin lämpötila on enintään 50 oC. Kuivumisaika vaihtelee yrttien määrästä ja lajista riippuen. Mutta varaa siihen ainakin muutama tunti. Vilkaise yrttejä tasaisin väliajoin ja paista ne täysin kuiviksi. Pidä mieluusti uuninluukkua hieman raollaan tai avaa se niin, että höyry ja kosteus pääsevät pois.

Uusissa kuivaaminen on ehdottomasti nopein tapa – mutta joskus kuivaan yrttejä myös ripustamalla pieniä kimppuja ylösalaisin. Se on huomattavasti kauniimpaa! Täydellistä jos sinulla on iso ruokakomero tai vastaava. Tilan tulisi olla pimeä ja huoneenlämpöinen. Sidon yrtit pieniksi kimpuiksi, kiedon narun ympärille ja ripustan ne ylösalaisin. Kuivaan ja pimeään. Nämä siirrän sisälle heti kun olen valmis

Rosmariini, oregano, timjami, minttua ja rakuunaa ovat erinomaisia kuivattuina. Tilli ja persilja kannattaa silputa ja pakastaa. Ne menettävät nimittäin melkoisesti väriä (ja makua!) kuivuessaan. Joten nyt puutarhaan katsomaan mitä yrttejä voisit kuivata – niin voi nauttia niistä myös talvella!

Myrsikki – sitkeä kaveri!

Jotkut teistä ovat ehkä nähneet myrsikkejä kukkakaupoissa joulun aikaan? Sitä käytetään silloin tällöin modernina lisänä jouluasetelmissa, mutta kannattaa hankkia myrsikki nyt, jos sellaisen haluaa. ’Myrsie africana’ sopii niille, jotka eivät aina onnistu pitämään hengissä myrttiä, mutta haluavat silti nauttia puumaisesta kasvista, jolla on ihanan vihreä lehvästö.

Ehkä se johtuu hitaan kasvun viehätyksestä tai yhtäläisyydestä myrtin kanssa, että olen ihastunut tähän kasviin. Pidän siinä kaikkein eniten lehtien väristä ja niiden pienestä pyöreästä muodosta. Muodon ansiosta se tuo paljon lisää mihin tahansa sisustukseen, johon sen laittaa. Pyöreät ruukkukasvit, puumaisella varrella tai ilman, rauhoittavat ja luovat hillityn vaikutelman sisustettaessa. Se on hyvä, salainen niksi, jos ei tiedä, millaisia ruukkukasveja valitsisi. Se saa usein sekavan kodin tuntumaan rauhallisemmalta ja järjestetymmältä. Nyt varmaan ymmärrätte, miksi se sopii niin hyvin minun luokseni? Jos mietit, miten myrsikkiä tulee hoitaa, annan muutaman yksinkertaisen neuvon!

Hoito-ohjeita myrsikille

Kastelu: Pidettävä kosteana, mutta sietää pientä kuivahtamista kastelukertojen välillä.

Lannoitus: Vain kasvukaudella toukokuusta elokuuhun, enintään kerran viikossa.

Sijoittaminen: Valoisaan tai puolivarjoisaan paikkaan. Sopii täydellisesti lasiterassille nyt keväällä ja alkukesällä. Keskikesällä se voi muuttaa ulos.

Alkuperä: Afrikka

Pidän huolta siitä, että hoidan myrsikkiäni mahdollisimman paljon kesään asti, jotta voin sitten siirtää sen ulkoterassille. Sen jälkeen kun ostin ne, olen siirtänyt ne suurempaan ruukkuun hyvään istutusmultaan. On tärkeää antaa niille parhaat olosuhteet.