Nyt oli viimein aika saada hieman syksyistä tunnelmaa terassille. Tiedän, etten ollut valmis aikaisemmin, mutta oi, miten hieno tunne onkaan, kun on valmis ja pääsee nauttimaan kaikesta kauniista!

Minusta tuntuu aina hieman haikealta, kun on aika vaihtaa terassi ja lasiterassi kesätunnelmasta syksyisempiin sävyihin. Mutta kun sen on tehnyt, se tuntuu oikealta. Otan syksyn vastaan täällä ulkona; putsaan sieniä, juon kahvia ja nautin auringonsäteistä!

On aina hauskaa mennä kukkakauppaan ja valita, mitä haluaa istuttaa. Useimmiten minulla on mielikuva siitä, mitä haluan mennessäni sinne, mutta kun tulen kotiin, minulla on melkein aina mukana jotain ihan muuta. Riippumatta siitä, mitä olen päättänyt ennakolta, en voi muuta kuin todeta, että tummat liilan sävyt, punainen keijunkukka ja klassinen varjomuratti vetävät minua puoleensa. En voi sille mitään. Ne ovat vain niin hienoja!

Syystunnelma vähillä tarvikkeilla

Ne ovat siis saaneet antaa sävyn kotonani tänä syksynä. Paljon siitä, mitä minulla on ollut terassilla, esimerkiksi viikuna ja myrsikki, on nyt saanut siirtyä lasiterassille. Ne ovat siellä pari kuukautta ennen kuin on aikaa ottaa kasvit talvisäilytykseen. Se on jonkinlainen kiertokulku. Siirtelen ruukkuja ja kasveja ja yritän nauttia niistä ympäri vuoden mutta eri paikoissa. Sitten voi lisätä pieniä hienoja oksia, muutaman kurpitsan tai jotakin vastaavaa, niin syntyy syystunnelma vähillä tarvikkeilla.

Thriller, filler and spiller

Yksi vinkki nyt syksyllä tehtävään istutukseen on istuttaa siten, että se näyttää heti täyteläiseltä. Nämä kasvit eivät kasva lisää samalla tavalla kuin tarhaorvokit tai kesäkukat usein tekevät, vaan istuta siten kuin haluat lopputuloksen näyttävän. Vähennä mieluummin ruukkujen määrää, mutta tee niistä todella muhkeita ja hienoja. Ehkä voit pitää mielessä vinkin thriller, filler and spiller, josta kirjoitin jokin aika sitten.

Jos haluat nähdä, miltä kotonani on näyttänyt muina syksyinä, voit katsoa täältä: Nyt syksy kukoistaa ja Syksy on saapunut meille.

Olen sanonut sen monta kertaa ja sanon sen taas: puutarha on fantastinen ja tarjoaa niin paljon kauniita askartelutarvikkeita tähän aikaan vuodesta. Nyt olen nimittäin hitaasti mutta varmasti alkanut saada syystunnelmaa lasiterassille, joten se sopii loistavasti. Kun en voi enää yhtä paljon nauttia puutarhasta ulkona, poimin sen sisään.

Tämä kesäkausi teki minulle kepposen – sää ei ole oikein vastannut kalenteria. Kun kollegat kertoivat kaataneensa tomaattikasvinsa, koska ne eivät antaneet enää satoa – minä aloin juuri syödä ensimmäisiä omia tomaatteja. Siksi en ollut valmis siihen, että syksy tulee lasiterassille, koska kalenterin mukaan olemme syyskuun puolivälissä. Mutta nyt olen päättänyt soluttaa sen sisälle. Sillä syvällä sisimmässäni tykkään siitä. Se, että voin syödä omia tomaatteja samalla kun tunnelmoin syksyisellä lasiterassilla, ei haittaa minua yhtään!

Omenat ovat mahtavia! Niitä on tänä vuonna massoittain, joten hemmottelen itseäni käyttämällä niitä koristeluun. Käytän omenoita mielelläni pöytäkoristeissa tai näin; ihanassa syysvadissa. Ne antavat paljon tunnelmaa. Sitten voit täydentää niitä makusi mukaan puutarhasta tai kävelyretkellä löytyneellä.

Rakastan auringonkukkia – ja ne sopivat täydellisesti tämän tyyppisiin asetelmiin. Auringonkukat kuivuvat nimittäin todella kauniisti. Poistan terälehdet, koska silloin ne säilyttävät ulkonäkönsä paremmin ja näyttävät uudentyyppiseltä kukalta.

Mikään tässä asetelmassa ei saa vettä, vaan ne joko kuivuvat kauniisti tai vaihdetaan. Tykkään puuhastella tällaisten parissa ja siksi on täysin ok, jos minun on vaihdettava jotain asetelmassa muutaman päivän jälkeen.

No niin, nyt olen aloittanut syksyn soluttamisen lasiterassille. Olisiko puutarhankin aika kokea muodonmuutos? Sillä nyt minun on aika katsella kalenteria!

Olen aina noudattanut periaatetta ”käytä sitä mitä sinulla on käsillä”, kun luon kattauksia ja kimppuja tai kun olen sisustamassa tai muuttamassa jonkun kotia. Se on suurin vahvuuteni, saada aikaa suuria muutoksia vähillä tarpeilla. Siksi sykkeeni kiihtyi, kun näin tämän fantastisen kattauksen.

Tasan vuosi sitten olimme viettämässä ”Suurta puutarhajuhlaa” Sofieron linnassa, kun silmäni osuivat tähän pöytään. Se oli välitön vau-tunne. On nerokasta käyttää tämäntyyppisiä pulloja, joita useimmilla on kotona tai joita on helppo hankkia ystäviltä. Tässä ei ole miljoonia vintagelasipulloja, joita ei enää löydy kirppiksiltä (koska kaikki haluavat niitä…), vaan sellaisia, joita kaikilla pyörii nurkissa.

Nyt osa miettii, ettei tuo ole käytännöllistä – vastapäätä istujaa ei näy ja siitä olen samaa mieltä. Mutta buffet-pöydän keskellä se olisi loistava.

Kokoa, korkeutta ja kattavuutta voi säädellä itse pullojen määrän ja kukkien saatavuuden mukaan. Ihanan joustava ja mukautettava idea!

Ah, minä rakastan tätä – ja inspiroidun aivan valtavasti! Harmi vaan, ettei meillä ole kotona mitään juhlia ennen lokakuuta. Mutta silloin aion tehdä jotain tällaista. Siihen käytän puolukanvarpuja, oksia ja oranssinvärisiä syksyn lehtiä.