Monille se edustaa syksyä, mutta minä en voi lakata ihailemasta syklaamin tuoksua! Se on mahtava. Jos joku vain mainitsee sanan ’syklaami’, tunnen heti sen ihanan tuoksun nenässäni. Ehkä meitä jotka arvostavat syklaamia juuri sen tuoksun takia, ei ole niin paljon, mutta minä lupaan, että sinä tulet pitämään siitä.

Minusta tuntuu, että yhdistän tuoksun mielessäni kesän hajuherneisiin. Niiden tuoksu on melkein sama (mutta vain melkein). Ei ole kovin tavallinen ilo, että ruukkukasvit kukkivat nyt, joten yritän löytää ne harvat, jotka kukkivat.

Kirjoitin itse asiassa syklaamista myös viime vuonna. Silloin kerroin, että syklaamia on usein lähikasvatettuna Skandinaviassa, jolloin sitä ei tarvitse rahdata toiselta puolelta maapalloa. Näytin silloin myös hieman erilaisen tavan nauttia syklaamista nimittäin maljakon.

Se sai paljon huomiota, ja monien mielestä oli kivaa, että näytin sen! Tässä kasvissa on vielä sekin hienous, että myös sen mukulasta on iloa.

Minun täytyy myöntää, että siitä on tullut minun uusi tapani pitää syklaamia sisällä, koska silloin on niin paljon helpompaa saada tasainen kastelu. Täytyy vain huolehtia, että astiassa on vettä, mutta niin ettei vesi kosketa itse mukulaa. Syklaamit, jotka minulla oli viime vuonna tällä tavalla lasiterassilla säilyivät tosi monta viikkoa.

Ajatella, miten fantastinen ruukkukasvi. Se tuoksuu, se kestää muutaman pakkasasteen ja sitä voi pitää maljakossa ”minun” tavallani tai leikkokukkana. Sen kaikki värit ilahduttavat valtavasti! Todella monikäyttöinen ja arvostettu! Vai mitä?

Nyt oli viimein aika saada hieman syksyistä tunnelmaa terassille. Tiedän, etten ollut valmis aikaisemmin, mutta oi, miten hieno tunne onkaan, kun on valmis ja pääsee nauttimaan kaikesta kauniista!

Minusta tuntuu aina hieman haikealta, kun on aika vaihtaa terassi ja lasiterassi kesätunnelmasta syksyisempiin sävyihin. Mutta kun sen on tehnyt, se tuntuu oikealta. Otan syksyn vastaan täällä ulkona; putsaan sieniä, juon kahvia ja nautin auringonsäteistä!

On aina hauskaa mennä kukkakauppaan ja valita, mitä haluaa istuttaa. Useimmiten minulla on mielikuva siitä, mitä haluan mennessäni sinne, mutta kun tulen kotiin, minulla on melkein aina mukana jotain ihan muuta. Riippumatta siitä, mitä olen päättänyt ennakolta, en voi muuta kuin todeta, että tummat liilan sävyt, punainen keijunkukka ja klassinen varjomuratti vetävät minua puoleensa. En voi sille mitään. Ne ovat vain niin hienoja!

Syystunnelma vähillä tarvikkeilla

Ne ovat siis saaneet antaa sävyn kotonani tänä syksynä. Paljon siitä, mitä minulla on ollut terassilla, esimerkiksi viikuna ja myrsikki, on nyt saanut siirtyä lasiterassille. Ne ovat siellä pari kuukautta ennen kuin on aikaa ottaa kasvit talvisäilytykseen. Se on jonkinlainen kiertokulku. Siirtelen ruukkuja ja kasveja ja yritän nauttia niistä ympäri vuoden mutta eri paikoissa. Sitten voi lisätä pieniä hienoja oksia, muutaman kurpitsan tai jotakin vastaavaa, niin syntyy syystunnelma vähillä tarvikkeilla.

Thriller, filler and spiller

Yksi vinkki nyt syksyllä tehtävään istutukseen on istuttaa siten, että se näyttää heti täyteläiseltä. Nämä kasvit eivät kasva lisää samalla tavalla kuin tarhaorvokit tai kesäkukat usein tekevät, vaan istuta siten kuin haluat lopputuloksen näyttävän. Vähennä mieluummin ruukkujen määrää, mutta tee niistä todella muhkeita ja hienoja. Ehkä voit pitää mielessä vinkin thriller, filler and spiller, josta kirjoitin jokin aika sitten.

Jos haluat nähdä, miltä kotonani on näyttänyt muina syksyinä, voit katsoa täältä: Nyt syksy kukoistaa ja Syksy on saapunut meille.