Tänä vuonna paluu joululomalta oli poikkeuksellinen. Mistään pehmeästä laskusta ei todellakaan voi puhua. Nyt painetaan täysillä, ja parin viikon kuluttua avaamme uuden myymälän täällä Båstadissa. Ajattele – minulla on koko kauppa sisustettavana! 

Viime elokuussa vanha kauppamme ja työpaikkamme raivattiin maan tasalle. Kaikki tyhjennettiin ja purettiin. Oli aika rakentaa uusi ja isompi myymälä! Tilat olivat tuntuneet ahtailta jo vuosia ja vihdoinkin – pandemiasta huolimatta – lapio iskettiin maahan. 

Eikä kyseessä ole pelkästään uusi myymälä – siihen tulee myös täysin uusi toimisto-osa ja ravintola. Myymälä valmistuu maaliskuussa, ravintolan ja toimiston arvioidaan avattavan kesäkuussa. 

Joten pian voimme muuttaa sisään, ja suunnitelmien mukaan myymälä voidaan avata maaliskuun alussa. Paljon työtä on jäljellä, ja toivon, että suunnittelutyöni kannattaa. 

Minun tehtäväni on ollut suunnitella (minulla oli tietysti apua!) myymälän ilme. Mitkä kasvihuoneet ja viherhuoneet näytetään, miten ne sisustetaan. Mitä värejä ja lattioita käytetään. Todella hauskaa! Mutta erittäin vaikeaa ja haastavaa.  

Joten seuraavien viikkojen aikana annan harvakseltaan päivityksiä rakentamisen etenemisestä – nyt työt ovat etusijalla! 

Joskus saan hupsuja ideoita! Uteliaisuuteni ja haluni oppia jatkuvasti jotain uutta on todennäköisesti se, joka saa minut testaamaan uusien asioiden kasvattamista. Minulla on kauan ollut mielessäni kärsimyskukan, Passifloran, fantastinen kukinta niiltä ajoilta, kun työskentelin kukkakaupassa kukkakauppiasurani alussa. Oikea välimerellinen unelma. Kukinta oli aivan maaginen ja kukat ovat todella fantastisia.

Olet todennäköisesti nähnyt sen monta kertaa aikaisemmin ruukkukasvina kukkakaupassa. Monet eivät tiedä, että se viihtyy erinomaisesti sekä ulkona että lasiterassilla tai kasvihuoneessa kesäkaudella. Juuri niin haluan sen ja niin muistan sen, lasiterassilla, jossa saan nauttia fantastisesta kukinnasta kesällä.

Joten ostin yksinkertaisesti muutaman tavallisen kärsimyskukan, joita näet ruukkukasvina ja irrotin sen varovasti kaaresta. Jäljelle jää juuripaakku ja muutamia pitkiä köynnöksiä. Niitä olen sitten käsitellyt erittäin huolellisesti ja istuttanut ne suurempaan ruukkuun. Työnsin ruukkuun muutaman raudoitusraudan ja loin tällä tavoin oman kukkaristikon, mutta voit käyttää kiipeilyalustana melkein mitä tahansa.

Kuvittele että muutaman kuukauden päästä minulle tarjoutuu upea kukinta, ikioma kärsimyskukkapyramidini. Odotan sitä innolla.

Kesken istutuksen aloin miettiä saisinko tästä muutaman passiohedelmän, ja pienen googletuksen jälkeen päättelin, että näin ei ole. Tämä lajike, ’Damsel Delight’, tuottaa hyvin harvoin hedelmiä, ja nekään eivät ole syötäviä. Sen sijaan tilasin muutaman syötävän lajikkeen siemeniä, ja toivon, että ne itävät ja kasvavat nopeasti!

Tulee olemaan hauskaa nähdä tämän tulokset ja saanko kokea uudelleen niin fantastisen kukinnan, jonka muistan ajaltani aloittelevana floristina!